Kuluneen vuoden aikana opettajilta ja oppilailta on vaadittu teknistä osaamista, jota kaikilla ei lähtökohtaisesti voi vaatia olevan. Motivaatiota uuden oppimiseen on erittäin vaikea synnyttää ulkoapäin, eikä sitä voi olettaa syntyvän edes etäkoulujaksojen pakottamana, vaan oppilaitosten digitalisaation tulee olla tarkoituksenmukaista, johdettua ja koordinoitua. Tietotekniikka, erilaiset tvt-laitteet ja digitaalisuus eivät sellaisenaan tee kenestäkään parempaa opettajaa tai oppijaa, mutta mahdollistavat lukuisia erilaisia reittejä opettajana ja oppijana kehittymiseen.

Yhteiskunta digitalisoituu koko ajan, eivätkä oppilaitokset ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke tässä kehityksessä. Opetussuunnitelmissa ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, mutta myös opettajien tehtävään kuuluu jatkuva oman osaamisen kehittäminen. Oppilaiden osalta tavoitteet ja resurssit tähän on määritelty opetussuunnitelmissa ja tuntikehyksessä, mutta opettajien osalta resurssit ja kehittämisen tarve eivät kohtaa samalla tavalla. 

Teknistyminen ei ole itseisarvo sinänsä, vaan erilaiset digitaaliset työkalut ovat lopulta vain opetuksen ja oppimisen välineitä kirjojen, kattiloiden ja soittimien tapaan. Sen sijaan, että digitaaliset ja perinteiset työskentelytavat asetetaan vastakkain, ne kannattaa yhä useammin asettaa rinnakkain tukemaan toisiaan. 

Opettajan ei tarvitse hallita tvt-taitoja kaikenkattavasti, vaan uskaltaa välineellistää digitaalisuus omaksi pedagogiseksi työkalukseen. Digitaalisuus ja erilaiset älylaitteet eivät itsessään synnytä oppimista kuin pienessä osassa niistä jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita oppilaita. Tarvitaan vahvaa pedagogista ja motivoivaa sisältöä sekä menetelmiä tekemään se sama myös muille oppilaille.

Digitaitoja ei voi sysätä sattuman kaupaksi ja toivoa koronan pakottaneen opettajat digiloikkaamaan, vaikka etäopetusjaksoista jää varmasti hyödyllisiä käytänteitä arkeen. Opettajien, oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan digiosaamisen kehittäminen on tuotava osaksi oppilaitosten arkista toimintaa. Se vaatii työnantajan puolelta määrätietoisuutta, johtajuutta ja resursseja osaamisen kehittämiseen, opettajan osalta digitaalisten välineiden rohkeaa haltuunottoa ja molempien kohdalta ymmärrystä siitä, että loppujen lopuksi ydinkysymyksenä on, kuinka palvella oppilaan oppimista ja kasvamista parhaalla mahdollisella tavalla jatkuvasti kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

 

Tekstin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Cloudpointin pedagoginen asiantuntija, FM Sami Marttinen sekä Cloudpointin pedagoginen johtaja, KM Jaakko Rekola

 

Kommentit (1)

Sinua saattavat kiinnostaa myös nämä postaukset:

Lohjan oppilaspajat – miksi kouluttaa viisi, jos voi tavoittaa 500?
Lohjan oppilaspajat – miksi kouluttaa viisi, jos voi tavoittaa 500?
15 joulukuuta, 2022

Lohjan kaupungissa on tehty jo vuosia pitkäjänteistä työtä erilaisten digitaalisten sovellusten ja välineiden hyödyntämi...

Miten etäkoulun oppeja voidaan hyödyntää pandemian jälkeen?
Miten etäkoulun oppeja voidaan hyödyntää pandemian jälkeen?
16 huhtikuuta, 2021

Vuoden 2020 alusta lähtien covid-19 on sulkenut oppilaitoksia ja saattanut opettajia sekä oppilaita työskentelemään kote...