Miten oppilaitosten digiosaamista kehitetään parhaiten?

Oppilaitosten digiosaamisen kehittäminen vaatii päämäärätietoista johtamista, riittäviä resursseja ja pedagogisten työkalujen rohkeaa välineellistämistä. Koulutuksen digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan tavoitteellista toimintaa, jossa digitaaliset työkalut tuodaan osaksi oppilaitoksen arkista toimintaa tukemaan opettajien ja oppilaiden jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.

Kuluneen vuoden aikana opettajilta ja oppilailta on vaadittu teknistä osaamista, jota kaikilla ei lähtökohtaisesti voi vaatia olevan. Motivaatiota uuden oppimiseen on erittäin vaikea synnyttää ulkoapäin, eikä sitä voi olettaa syntyvän edes etäkoulujaksojen pakottamana, vaan oppilaitosten digitalisaation tulee olla tarkoituksenmukaista, johdettua ja koordinoitua. Tietotekniikka, erilaiset tvt-laitteet ja digitaalisuus eivät sellaisenaan tee kenestäkään parempaa opettajaa tai oppijaa, mutta mahdollistavat lukuisia erilaisia reittejä opettajana ja oppijana kehittymiseen.

Yhteiskunta digitalisoituu koko ajan, eivätkä oppilaitokset ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke tässä kehityksessä. Opetussuunnitelmissa ohjataan oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, mutta myös opettajien tehtävään kuuluu jatkuva oman osaamisen kehittäminen. Oppilaiden osalta tavoitteet ja resurssit tähän on määritelty opetussuunnitelmissa ja tuntikehyksessä, mutta opettajien osalta resurssit ja kehittämisen tarve eivät kohtaa samalla tavalla.

Teknistyminen ei ole itseisarvo sinänsä, vaan erilaiset digitaaliset työkalut ovat lopulta vain opetuksen ja oppimisen välineitä kirjojen, kattiloiden ja soittimien tapaan. Sen sijaan, että digitaaliset ja perinteiset työskentelytavat asetetaan vastakkain, ne kannattaa yhä useammin asettaa rinnakkain tukemaan toisiaan.

Opettajan ei tarvitse hallita tvt-taitoja kaikenkattavasti, vaan uskaltaa välineellistää digitaalisuus omaksi pedagogiseksi työkalukseen. Digitaalisuus ja erilaiset älylaitteet eivät itsessään synnytä oppimista kuin pienessä osassa niistä jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita oppilaita. Tarvitaan vahvaa pedagogista ja motivoivaa sisältöä sekä menetelmiä tekemään se sama myös muille oppilaille.

Suunnitelmallisen digikehityksen kulmakivet

Digitaitoja ei voi sysätä sattuman kaupaksi. Menestyksekäs digiloikka oppilaitoksissa perustuu seuraaville tekijöille:

  • Johtajuus ja resurssit: Työnantajan on tarjottava määrätietoisuutta, johtajuutta ja resursseja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
  • Rohkea käyttöönotto: Opettajien on uskallettava ottaa digitaaliset välineet rohkeasti haltuun ja soveltaa niitä pedagogisesti.
  • Oppilaan tukeminen: Ydinkysymyksenä on aina se, miten palvellaan oppilaan oppimista ja kasvamista parhaalla mahdollisella tavalla digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Tekstin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Cloudpointin pedagoginen asiantuntija, FM Sami Marttinen sekä Cloudpointin pedagoginen johtaja, KM Jaakko Rekola.

Kommentit (1)

Sinua saattavat kiinnostaa myös nämä postaukset:

Etäopetuksen ensiapua
Etäopetuksen ensiapua
30 marraskuuta, 2021

Etäopetuksen ensiapua Etäopetukseen on jo jouduttu paikallisesti eri puolilla Suomea. Vaikka Googlen opetussovellukset o...

Etäopetuksen muisti- ja vinkkilista
Etäopetuksen muisti- ja vinkkilista
3 maaliskuuta, 2021

Peruskoulun yläluokat ja toinen aste siirtyvät etäopetukseen isossa osassa Suomea. Seuraavassa on lyhyt muistilista ja v...