Verkkosivuston rakentamisen vaiheissa huolellinen suunnittelu ja tarpeiden kartoitus on tietysti ensisijaista. Tässä blogissa keskitymme käsittelemään enemmänkin teknistä toteutusta.
Ensimmäisiin työvaiheisiin sisältyi Google App Engine asetuksia, instanssin pystytystä, sekä joitakin tarvittavia asennustöitä, joista koodi osastomme bittivelhot huolehtivat. Kun mahdollisuus rakentaa Wordpress sivustoja App Enginelle julkaistiin, samalla Google julkaisi myös Google App Engine for Wordpress-pluginin. Tämän asensimme ja aktivoimme.
Tarkemmat tekniset tiedot Wordpressin asentamisesta App Enginelle löydät täältä.
Wordpress on tullut tunnetuksi kuuluisasta alle 5 minuutin asennuksestaan. Kun App Enginelle oli asennettu tarvittavat tiedot ja pääsimme käynnistämään Wordpressin asennuksen, aikaa ei kulunut puoliakaan tuosta viidestä minuutista. Näkymä, jossa asennus suoritettiin oli hyvin samanlainen kuin yleensä Wordpressiä asennettaessa, ainoana erona linkki, josta asennukseen saavuttiin. Tarkemmin tarkasteltuna tämä kertoi asennuksen tapahtuvan Google App Engine-alustalla.
Olen aikaisemminkin rakentanut verkkosivustoja hyödyntäen Wordpressiä ja mielenkiinnolla odotin, havaitsisinko merkittäviä eroja käyttöliittymässä tai toiminnoissa nyt kun sivuston taustalla jyrisi Google App Engine. Wordpressin asentamisen jälkeen sivuston hallintaan kirjautuminen ja sen näkymä olivat kuitenkin tutun näköiset ja App Enginen olemassaolosta kertoi oikeastaan vain asetuksiin ilmestynyt lisäkohta.
Tyytyväisenä aloitin asetusten tarkistamisella, teeman asentamisella ja sivujen luomisella, jossa törmäsinkin ensimmäiseen kompastuskiveen. Wordpress käyttäjät ovat tottuneet sekunneissa asentamaan suoraan hallintanäkymästä teemoja ja erilaisia plugin-lisäosia, mutta nyt näiden tiedot tulikin asentaa App Enginelle ja vasta sen jälkeen aktivoinnin pystyi suorittamaan Wordpressin puolelta. Syy moiseen löytyy siitä, että normaalisti Wordpress hyödyntää ftp-yhteyttä lisäosia asennettaessa sivustoon, mutta App Engine puolestaan ei ftp:tä tue. Jotakin erilaista siis löytyi, vaikka ulkoasu antoi ymmärtää muuta. Myönnettäköön, että vaikka toiminto ei ole hankala, se on paljon hankalampi kuin mihin Wordpress käyttäjät ovat tottuneet.
Verkkosivuston tallennustila
Matka jatkui ja Wordpress tuntui toimivan sujuvasti. Perustoiminnot kuten sivujen luominen, sisällön tuottaminen ja teeman asetukset sujuivat Wordpressille tuttuun tapaan. Pientä hitautta sivustolla ilmeni, joka korjaantui App Enginen asetuksia hiomalla ja nostamalla instanssin tehokkuutta. Syyt hitauteen saattavat olla monet, olennaista on kyetä vääntämään päälle lisää tehoja tarvittaessa.
Erilaisten tehokkuusluokkien avulla on mahdollista rajata esimerkiksi kuukausittain App Enginen kustannukset haluttuun budjettiin, koska tehokkaamat instanssit lisäävät kustannuksia. Tässä kannattaa miettiä mikä kokoluokka vastaa omaa tarvetta, sillä vaihtoehtoja löytyy joustavasti.
Lopulta koitti sivuston julkaisun aika. Wordpressin asetuksista sivusto oli helppo asettaa julkiseksi, mutta koska kyseessä on yrityksen verkkosivut, halusimme tietysti hyödyntää omaa verkkoaps.fi vekkotunnustamme. Varsinainen verkko-osoitteen kartoitus tehtiin Google Apps-hallintapaneelimme kohdasta Google Cloud Platform. Tähän operaatioon tarvitaan pääkäyttäjän oikeudet organisaation Google Apps-hallintapaneeliin.
Kaikkinensa projekti oli mielenkiintoinen ja jatkossa sivustoa päivitetään normaaliin tapaan Wordpressin hallintapaneelista. Päällisin puolin kaikki vaikuttaa Wordpressiltä, mutta taustalla hyrrääkin massiivinen Google Cloud Platform järjestelmä.
Mia
Heräsikö ajatus? Kirjoita kommentti!