Tunnustan.
Ensimmäinen reaktioni Chat GPT:tä kokeiltuani oli, kuinka sen saa blokattua. Tekoäly tekee plagioinnin tunnistamisen käytännössä mahdottomaksi, ja historian opettajan taustoilla ajatukseni kiisivät välittömästi esseenippuun, jonka jokaisen kirjoitelman kohdalla joutuisin pohtimaan, kuka tai mikä sen lopulta on laatinut.
Pienen sulattelun jälkeen aloin kuitenkin lämmetä. Aloin etsiä esimerkkejä yritysmaailmasta, kuinka eri tekoälyalgoritmeja on hyödynnetty edes kevyesti, ja ah - esimerkkien tulva sai pedagogin syttymään! Logoja, kotisivuja, markkinointisuunnitelmia, tarinoita, kielenhuoltoa… mahdollisuuksia olisi liki rajattomasti pelkästään historian ja yhteiskuntaopin näkökulmasta.
Tekoäly ja tietosuoja
Tekoälyt ja niitä hyödyntävät palvelut on ehdottoman tärkeä tuoda pikkuhiljaa osaksi opetusta ja oppimista. Niiden käyttöä sanelevat kuitenkin lopulta aivan samat lainalaisuudet kuin muutakin digitaalisuuden hyödyntämistä opetuksessa - tuottaako se pedagogista lisäarvoa, saako siitä käytännöllistä hyötyä ja täyttääkö se tietosuojan vaateet.
Pikaisesti tarkasteltuna esimerkiksi OpenAI:n, joka kehittää mm. ChatGPT- ja Dall-E 2 -tekoälyalgoritmeja, toteaa tietosuojaselosteessaan seuraavasti “By using our Service, you understand and acknowledge that your Personal Information will be transferred from your location to our facilities and servers in the United States.”
Tietojen siirtäminen Yhdysvaltoihin ei itsessään ole aina tietosuojauhka, kunhan se tapahtuu tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tietosuoja-asetus edellyttää kuitenkin toimenpiteitä, kun tietoja siirretään ns. kolmanteen maahan. Kirjoitushetkellä edellä mainitun palvelun kohdalla tietosuojaselosteesta ei käy ilmi, että tietosuoja-asetuksen mukaiset siirtoperusteet täyttyisivät.
Lopulta opetuksen järjestäjä on se, joka erilaisten sovellusten käytöstä opetuksessa päättää. Mikäli palveluntarjoaja ei tee tarvittavia lisätoimenpiteitä henkilötietojen siirron yhteydessä kolmanteen maahan, lienee jokaiselle EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen edes etäisesti tuntevalle selvää, mitä edellä ollut lainaus perusopetuslain alaisten oppijoiden kohdalla tarkoittaa.
Kuva: Mari Helin/Unsplash Photos
Mitä vaihtoehtoja opettajalla on?
Niin, mitä vaihtoehtoja opettajalla oikein on, jos hän haluaa tutustuttaa oppijoita tekoälyn suomiin mahdollisuuksiin ja valistaa sen eettisestä käytöstä, mutta samalla huolehtia opetuksen tietosuojasta?
1. Opetusesimerkkeinä opettajan tunnuksilla erilaisia tekoälyalustoja voi käyttää, kunhan tunnistaa riskit kohdallaan, eikä vaaranna oppijoiden henkilötietoja edes välillisesti
2. Tarvittaessa arvioitavia tehtäviä voi teettää suljetuissa koetiloissa, mikäli haluaa minimoida tekoälyalgoritmien vaikutuksen. Tutuin esimerkki tästä lienee hallituilla Chromebookeilla tehtävä Forms-koe Classroomissa. Kaikille laitetyypeille löytyy esimerkiksi Trelson Assessment, jolla voidaan teettää monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja avata kokeen tekijälle myös liitetiedostoja ja yksittäisiä nettisivuja sekä -sivustoja materiaaleiksi
3. Opetuksen järjestäjä voi sallia palvelun käytön tehtyään sovelluksesta tai palvelusta henkilötietojen käsittelyn vaikutustenarvioinnin* sekä solmittuaan toimittajan kanssa tietojenkäsittelysopimuksen. Opetuksen järjestäjän tulee silti arvioida kaikki opetuksessa käytettävät digitaaliset palvelut, mutta arvion ei tule olla yhtä perusteellinen, kun kohteena on palvelu, jossa tietojen käsittely ei sisällä merkittävää uhkaa yksilölle. Sovellusten ja palvelujen tietosuojan toteutumisessa voi käyttää apuna myös ulkopuolisia toimijoita, kuten Cloudpointin Luuppi-tietosuojapalvelua.
4. Pieni toivo lepää sen varassa, että EU ja Yhdysvallat saisivat aikaan tietosuojasopimuksen, jolla varmistettaisiin EU-säännöksiin verrattavat takeet henkilötietojen käsittelyssä myös Yhdysvalloissa, jossa iso osa digitaalisten palvelujen tarjoajista pitää majaansa. Sopimuksen päätösluonnos käy seuraavaksi läpi hyväksymismenettelyn ja sen odotetaan astuvan voimaan kesällä 2023. On arvioitu, ettei päätösluonnos ratkaise täysin ns. Schrems II:n esiinnostamia ongelmia ja lisäksi päätös tietosuojan riittävyydestä koskisi tässäkin tapauksessa Yhdysvalloissa vain niitä yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet sovittuihin suojatoimiin. Euroopan tietosuojaneuvostolta voidaan odottaa lausuntoa päätösluonnoksesta tulevina viikkoina.
* Vaikutustenarvioinnin tekeminen on pakollista, kun tietosuoja-asetuksen artiklan 35. kriteerit täyttyvät.
Lopuksi
Pienen ylimenokauden jälkeen tekoälyä tullaan hyödyntämään laajasti oppimisen tukena. Esimerkiksi Google Classroomin toimintoihin tämän vuoden aikana tuleva Practise Sets tullee aikanaan kehittyneempänä versiona skaalautumaan oppilaan osaamisen mukaan, jolloin opettajan resursseja jää enemmän sitä tarviseville oppilalle.
Tekoäly tulee tavalla tai toisella muuttamaan niin arkeamme kuin opetusta ja oppimistakin. Microsoft on jo ilmoittanut tuovansa ChatGPT:n osaksi palvelujaan, ja on selvää, ettei muut kansainväliset toimijat katso tätä kehitystä toimettomana.
Mahdollisuuksia on paljon, mutta kenties yhdeksi haasteeksi nousee oppimisen tarpeen perustelu - miksi opetella jotain, minkä voi teettää valmiiksi puolestaan? Yksittäisen plagioinnin pelko ei ehkä olekaan enää se suurin ongelma, jos oppija pystyy oppiaineesta riippumatta tuottamaan tilanteeseen sopivaa tietoa prosessoimatta sitä juurikaan itse, saati ymmärtämättä tiedon jäsentymistä ja kerroksellisuutta.
Toistaiseksi myös eri tekoälyalustojen tietosuoja asettaa haastensa niiden hyödyntämiseen opetukseen. Tämäkin on asia, jolle yksittäinen opetuksen järjestäjä tai opettaja ei voi mitään muutoin kuin varmistamalla, että opetuksessa käytettävät sovellukset ja palvelut täyttävät EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen. Myös omien henkilötietojen hallinta on tärkeä tulevaisuuden taito.
Kirjoituksen laati Cloudpointin pedagoginen asiantuntija Sami Marttinen yrityksen tietosuojaan erikoistuneita lakimiehiä vahvasti konsultoiden.
Otsikon kuva: Daniel K. Cheung(Unsplash Photos
Heräsikö ajatus? Kirjoita kommentti!