Lapsen oikeuksien päivä 20. marraskuuta on tärkeä hetki nostaa esiin lasten ääni ja oikeudet – myös digitaalisessa kouluarjessa. Opetuksessa käytetyt digitaaliset työkalut ovat vakiintuneet osaksi suomalaista luokkahuonetta, mutta ne tuovat mukanaan myös uusia velvollisuuksia. Kun tietoja kerätään ilman läpinäkyvyyttä tai tekoälyä hyödynnetään ilman perusteluja, lasten oikeudet tietosuojaan ja turvalliseen oppimiseen voivat vaarantua. Kuntien ja koulujen tehtävänä on varmistaa oppiminen ja osallisuus siten, etteivät perusoikeudet jää teknologian jalkoihin.
Lapsen oikeudet perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Kyse ei ole vain suojelusta, vaan myös osallisuudesta ja kehityksestä. Luokkahuoneessa tämä tarkoittaa sitä, että lapsen on voitava oppia ja tutkia turvallisesti. Oppijalla on oikeus omiin tietoihinsa, ja aikuisten on kannettava vastuu siitä, että teknologia vahvistaa oikeuksia sen sijaan, että se heikentäisi niitä. Lapsen etu on asetettava aina etusijalle – myös silloin, kun teknologia tai kustannussäästöt tarjoavat houkuttelevia oikoteitä.
Digitaaliset työkalut tehostavat opetusta ja avaavat ovia uusiin oppimistapoihin. Oikein käytettynä teknologia edistää lapsen oikeutta koulutukseen ja tasavertaisiin mahdollisuuksiin. Mukautuva oppiminen, vaihtoehtoiset tavat osoittaa osaamista ja erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden parempi inkluusio ovat esimerkkejä siitä, miten teknologia voi tukea oikeutta oppia omalla tavallaan.
Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että digitaaliset palvelut keräävät valtavia määriä dataa oppijoista. Usein on haastavaa hahmottaa, minne nämä tiedot lopulta päätyvät. Tietosuojavaltuutettu ja alan asiantuntijat ovat toistuvasti huomauttaneet, että monilta kunnilta ja opetuksen järjestäjiltä puuttuvat yhä tarvittavat vaikutustenarvioinnit (DPIA) korkean riskin ympäristöihin ja riskiarvioinnit kaikkiin muihin digitaalisiin työkaluihin.
Monille oppijoille digitaaliset työkalut ovat luonteva osa arkea. Jos dataa kuitenkin kerätään ilman selkeitä perusteluja, lapsi tai huoltaja voi kokea lapsen tulleen perusteettomasti tarkkailluksi tai väärinymmärretyksi. Koulun velvollisuus on myös kuunnella, miten lapset itse kokevat digitaalisen ympäristönsä ja kertoa heille heidän oikeuksistaan digitaalisessa maailmassa.
Lapsella on oikeus yksityisyyteen, turvallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin omassa oppimisessaan. Käytännössä koulun täytyy valita työkaluja, joissa tietosuoja on sisäänrakennettu ja todistettavasti perusteltu, sekä viestiä selkeästi kerättävästä datasta ja sen käytöstä. Vaikutusten ja riskien arviointi kuuluu prosessin alkuvaiheeseen – ei jälkikäteen tehtäväksi korjausliikkeeksi.
Turvallinen digitaalinen oppiminen syntyy koulun ja kodin yhteispelillä:
Kun roolit ovat selvät, luottamus kasvaa ja arki selkeytyy. Luottamus lasten ja aikuisten välillä on osa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti. Kun oppija huomaa, että opettajat ja huoltajat tekevät yhteistyötä turvallisen digiarjen puolesta, se vahvistaa tunnetta arvostuksesta myös verkkoympäristöissä ja tietoisuudesta omiin oikeuksiin myös tulevaisuudessa.
Käytännön tasolla oppijoiden tulisi tietää oikeutensa omien tietojensa tarkasteluun sekä omata selkeä kuva siitä, mitä digitaalisia palveluja hän saa tai ei saa käyttää. Huoltajien taas tulee tietää, keneen olla yhteydessä tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä. Opetuksen järjestäjän on syytä olla pidättyväinen seurantatoimintojen kanssa, välttää tarpeetonta tiedonkeruuta ja varmistaa, että sovellusvalinnat perustuvat pedagogiikkaan ja tietoturvaan sekä riskien arviointien perusteella tehtyihin päätöksiin.
Tekoäly (AI) voi tukea yksilöllistä oppimista ja vapauttaa opettajan aikaa kohtaamisille. Turvallisesti käytettynä se auttaa toteuttamaan lapsen oikeutta yksilölliset tarpeet huomioivaan opetukseen. Tekoäly voi kuitenkin olla myös riskitekijä, joka profiloi oppijoita ja tallentaa tarpeetonta tietoa.
Ennen tekoälysovellusten käyttöönottoa on vastattava ainakin seuraaviin kysymyksiin:
Kyse on teknologian valjastamisesta lapsen ehdoilla. Tekoälyn tulee olla oppimisen apuväline, ei näkymätön moottori, joka tekee valinnat oppijan puolesta.
Erityistä huolellisuutta vaativat sovellukset, jotka edellyttävät henkilötietoja toimiakseen – etenkin jos dataa siirretään EU/ETA-alueen ulkopuolelle. Oppijoiden ei tule syöttää henkilötietoja avoimiin tekoälypalveluihin. Opettajien on voitava luottaa siihen, että kunnan tai koulun hyväksymä työkalu käsittelee dataa GDPR:n mukaisesti ja tuottaa luotettavaa sisältöä. Tämä on mahdollista vain, jos jokainen käytössä oleva sovellus on asianmukaisesti riskiarvioitu opetuksen järjestäjän toimesta.
Suuret tavoitteet alkavat konkreettisista teoista. Selkokielinen viestintä madaltaa kynnystä kysyä ja kyseenalaistaa. Ajantasainen listaus koulun käyttämistä sovelluksista, niiden käyttötarkoituksista ja yhteyshenkilöistä luo ennakoitavuutta. Lisäksi säännölliset riskien ja vaikutusten arvioinnit, tiukka pääsynhallinta, säännölliset poistorutiinit ja lokitus vähentävät riskejä arjessa.
Jatkuvuus on avainasemassa. Teknologia ja riskit muuttuvat nopeasti, etenkin kun tekoäly siirtyy osaksi digitaalisia palveluita. On tärkeää rakentaa suunnitelma siitä, milloin kaikki opetuksen käytössä olevat digitaaliset työkalut käydään läpi: tukevatko ne edelleen pedagogisia tavoitteita, täyttyvätkö tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset, miten AI on osana työkalua?
Edudata.io riskienhallinta tekee työstä vaivatonta ja jatkuvaa: Saat pääsyn kirjastoon, jossa on yli 6000 digitaalista opetuksessa käytettyä työkalua valmiiksi analysoituna ja tiedot jatkuvasti päivitettynä. Lue lisää ratkaisusta ja aloita maksuton käyttö täältä.
Lapsen oikeuksien päivä on erinomainen tilaisuus pysähtyä erilaisten kysymysten äärelle: Tarvitsemmeko todella kaikkea tätä datankeruuta? Tiedämmekö, kuka tietoja käsittelee ja mihin tarkoitukseen? Onko riskejä hallittu tehokkaasti lasten oikeuksien suojaamiseksi? Saavatko lapset ja huoltajat ymmärrettävää tietoa ajoissa?
Kouluille, kunnille ja muille opetuksen järjestäjille kyse ei ole kehityksen jarruttamisesta, vaan siitä, että digitaalisia työkaluja käytetään tavalla, jossa lapsen oikeudet ovat keskiössä. Tämän päivän pienet korjausliikkeet riskien hallinnassa ja kuntien politiikassa ovat sijoitus lasten turvalliseen tulevaisuuteen. Tehdään digitaalisesta kouluarjesta turvallinen jokaiselle lapselle!